Synkässä kaupungissa
Yksin pimeydessä
Syvääkin syvemmällä
Unhoituksen meren syövereissä
Missä hyvä ja paha
Ovat lakanneet olemasta

Unohdetut lupaukset
Tyhjät uhkaukset
Kuolevaisten salaisuudet,
kaikki pelkkää paskaa

Missä mustat pyhätöt
synkät tornit ja palatsit
Kohoavat alaspäin
Yhä syvemmälle
Melankolian uumeniin
Mihin ei yllä yksikään säde
Kirotun luojan auringon

Tuhat valtaistuinta
Helvetin ruhtinaalle,
Tuhat,
Ja vielä tuhat lisää!

Lähde! Helvetti, Tuonela
Lähde! Yhdeksän, pohja
Kaikki mustaa, kaikki pahaa

Aallot punaisina hohtavat
Merivirrat vaikertavat
Kohti veden pintaa
Kärsivien huudot nostavat

Ja kertoivat miehet
Meriltä palanneet
Äänestä joka yön pimeydessä
Nousi alta pinnan
Tuhat myrskyä nosti
Mielen pimensi hulluuteen

Tuhosi kaikki unelmat,
ja kusi toivon rippeiden päälle.
Yhä ylemmäs' se nousi,
kohti luojan taivasta

Murenevan taivaan palaset,
varisevat maahan kuin tuhka
Tuhka palaneiden kaupunkien,
kaikki autiota, kaikki kuollutta.

Lähde! Helvetti, Tuonela
Lähde! Yhdeksän, pohja
Kaikki mustaa, Kaikki pahaa

Itse äiti maan perustukset vapisevat
kun syvyyden valtakunta kohoaa kuilusta,
Vereksi muuttuneen meren pohjasta.
Ikuinen jää peittää korventuneen maan,
uusi aika koittaa.