Taakan valtaisan harteillaan kantaa
Sitä suostu ei jakamaan
Hampaat irvessä kaikkensa antaa
Kaatuu ennen kuin luovuttaa!
Vimma sisäinen eteenpäin piiskaa,
Oman onnensa takomaan
Esteet, vastukset edestään liiskaa
Hajottaa minkä rakentaa
Järki vankina vimmaisen lihan,
Käytön puutteesta sumenee
Ihmisyys alla inhon ja vihan
Maassa ryömien matelee
Vallan viinillä maljansa täyttää

Siitä juopuen hallitsee
Peto sisällään luonteensa näyttää
Heikon tieltänsä raatelee
Suustaan kiitosta harvoin saa kuulla
Käsi auttanut katkaistaan
Tänään ylväänä jalustalle astuu
Kasvaa itsensä kruunaten
Minä määrään ja muille jää vastuu
Se on puhetta jumalten
Epätoivoaan suostu ei näyttää
Pelot voimaksi valjastaa
Mitään keinoa kaihda ei käyttää,
Joilla halutun saavuttaa
Nälkä ahneen vain syödessä kasvaa
Kateus päätänsä kohottaa
Veli kääntyy taas veljeään vastaan
Mitään suostu ei oppimaan